Kannanotto Lapin ammatillisen koulutuksen puolesta

26.1.2016

Lapin kehittämisedellytysten ja nuorten tasavertaisuuden turvaamiseksi Lapin ammatilliseen koulutukseen ei voida kohdistaa lisäleikkauksia niin, että säästötoimet muodostuvat koulutuksen laatua ja koulutustarjonnan riittävyyttä uhkaaviksi. Uusia toimenpiteitä suunniteltaessa on otettava huomioon aiemmat säästöt eikä Lapissa voida hyväksyä muuta maata suurempia leikkauksia. Monipuoliset ja riittävät koulutuspaikat turvaavat Lapin ja koko Suomen osaamiseen perustuvan kehityksen.

 

Ammatillisen koulutuksen leikkaukset ovat kasvamassa kohtuuttomiksi Lapissa. Lähes puolet koko maan koulutuspaikkojen leikkauksista kohdistuivat v.2014-2016 Lappiin. Ammatillisen peruskoulutuksen leikkaukset valtakunnallisesti ovat vuosina 2014 – 2016 olleet 1,3%, jättäen osan koulutuksen järjestäjistä leikkausten ulkopuolelle. Lapissa nämä leikkaukset olivat 13,3% (taulukko).  Kun otetaan huomioon yksikköhintaleikkaus, indeksijäädytys ja poistojen takuukorotuksen poisto, on Lapin ja valtakunnallisen rahoitusleikkauksen ero on vielä suurempi. Tämän lisäksi muiden koulutusmuotojen (ammatillinen lisä- ja täydennyskoulutus, oppisopimuskoulutus ja työvoimakoulutus) leikkaukset ovat vaikuttaneet suhteessa kovemmin Lappiin. Lapissa nähdään, että koulutuksen järjestäjien tasapuolinen kohtelu edellyttää jo aiemmin tehtyjen leikkauksien huomioon ottamista. Kaikkein parasta olisi tehdä ammatillisen koulutuksen reformi ennen mahdollisia leikkauksia, jotta muutokset voitaisiin hallita eikä koulutuksen järjestäjiä asetettaisi eriarvoiseen asemaan riippuen sijainnista Suomessa.

 

Lapin koulutuspaikkaleikkaukset 2013-2016 (ammatillinen peruskoulutus)
Koulutuksen järjestäjä	Lisenssi 2013	2014 – 2016
		opisk.	% 2013 tasosta
Lappia	2 740	365	13,3 %
Peräpohjolan opisto	75	9	12,0 %
Rovala opisto	45	5	11,1 %
Rovaniemen koulutus ky (sis. Kemijärvi)	3 480	470	13,5 %
Saamelaisalueen koulutuskeskus	155	15	9,7 %
Yhteensä Lappi	6 495	864	13,3 %
Yhteensä Suomi	150 151	1 941	1,3 %

 

Vuosiopiskelijamääriin ja rahoitukseen tehdyt leikkaukset ovat jo nyt heikentäneet koulutuksen saatavuutta ja saavutettavuutta Lapissa. Kustannusleikkaukset on kohdistettu laajasti hallintoon ja koulutusinfraan, lähinnä tiloihin, joiden osalta lappilaiset koulutuksen järjestäjät ovat olleet valtakunnallisesti kustannustehokkaita toimijoita jo ennen leikkauksia. Tulevat leikkaukset kohdentuisivat selkeästi voimakkaammin opetukseen ja johtaisivat opiskelun toimintaedellytysten heikentymiseen.

Samaan aikaan, kun resursseja vähennetään, ovat oppilaitosten tehtävät lisääntyneet. Mm. nuorisotakuun hoitamiseen liittyvät ohjaustehtävät ja erityistoimet vaativat lisäpanostusta. Myös raportointivelvollisuuksia on lisätty. Ammattikorkeakoulun toiminnan siirtäminen toiselle ylläpitäjälle on sekin aiheuttanut koulutuksen järjestäjille lisäsopeutumistarpeen. Oppilaitosten on panostettava myös voimakkaaseen kehittämistyöhön (etäisyyksien hallinta, työn muutos, Kalotti –alueen kehitys jne.). Mikäli uudet vähennykset toteutetaan kaikille saman suuruisina, leikkaukset nousevat Lapissa jopa 30 %:iin. Näin suuri sopeuttamisvaatimus on kohtuuton.

Lapin yritysten liiketoiminta on kehittynyt viime vuosina positiivisesti. Lapin talouden kasvua veti voimakkaasti kasvanut vienti, joka nosti myös yritysten liikevaihdon nousuun. Lisäksi matkailu kääntyi kasvuun. Matkailun piristyminen näkyy useiden merkittävien investointien käynnistymisenä tänä ja ensi vuonna.  Investoinnit vaikuttavat positiivisesti myös rakentamiseen ja alihankintaan. Lapin vahvimmat kasvualat olivat matkailu, teollisuus ja liike-elämän palvelut.

Lapissa panostetaan vahvojen veturitoimialojen rinnalla uusiin elinkeinoavauksiin ja klusterimuotoiseen kehittämiseen. Kehittämistyötä ohjaa älykkään Arktisen erikoistumisen ohjelma ja Lappi-sopimus. Klusterimaisella kehittämisellä haetaan uutta kasvua yrityksiin ja liiketoimintaan panostamalla kierto- ja biotalouteen, turvallisuuteen, kehitysympäristöihin ja muotoiluun. Lapilla on omat erityispiirteensä, voimakkaasti kasvavat Pohjois-Norjan ja Pohjois-Ruotsin markkinat ovat työssäkäyntialuetta Lapin väestölle ja avaavat mittavasti mahdollisuuksia koulutusyhteistyöhön ja koulutusvientiin yli rajojen. Ammatillinen koulutus luo pohjan maakunnan yritystoiminnalle ja maakunnan muutosjoustavuuden paranemiselle. Rapautuva koulutus vie mahdollisuuden kehittää uusia aloja älykkään erikoistumisen ohjelman toteuttamiseksi ja vaikeuttaa uuden yritystoiminnan syntymistä, joka taas erityisesti Lapissa pohjautuu vahvasti ammatilliseen peruskoulutukseen.

Lappiin on tullut paljon turvapaikanhakijoita kuluneen syksyn aikana ja odotettavissa on todennäköisesti uusi aalto tulevana kesänä. Heidän osaamisen päivittäminen on kotoutumisen kannalta äärimmäisen tärkeää. Työ- ja elinkeinoministeriö on asettanut Lapin ELY-keskuk-selle tavoitteeksi arviolta 900 turvapaikanhakijan sijoittamisen Lappiin. Jo tällä hetkellä 30 % yli 15-vuotta täyttäneistä lappilaisista on vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa ja kasvava maahanmuutto nostaa tätä määrää radikaalisti.

 

Lapissa on muuta maata suurempi työvoiman poistuma ja myös Lapin yrityskenttä on voimakkaasti eläköitymässä. Uusia työntekijöitä ja jatkajia yrityksiin tarvitaan kaikille aloille. Osaavan työvoima puute vaarantaa yritystoiminnan jatkumisen maakunnassa.  Useilla aloilla Lapin oppilaitokset kouluttavat maakunnan koko työvoimatarpeen. Tästä syystä on huolehdittava laaja-alaisen koulutustarjonnan saatavuudesta. Yrittäjien ja työntekijöiden eläköityminen ja työelämän uudistuminen edellyttävät myös merkittävää määrää aikuiskoulutuspaikkoja, jotta alan vaihdot uusille tai kasvaville aloille mahdollistuvat. Vaikka Lapissa on korkea työttömyys, samanaikaisesti on rekrytointiongelmia, jotka leikkausten myötä todennäköisesti kärjistyvät.

 

Koulutus- ja nuorisotakuun täyttämiseksi on turvattava riittävä määrä ja erilaisia koulutusvaihtoehtoja lappilaisille. Nuorisotyöttömyys on Lapissa korkea, 18,4%  alle 25 vuotiaista oli työttömänä marraskuussa 2015 (koko maassa 15,7%).

 

Lapin osalta on huomioitava erityisesti saavutettavuus. Koulutuspaikkojen keskittäminen johtaisi syrjäytymisvaarassa olevien määrän kasvamiseen, koska myös työmahdollisuudet erityisesti pienillä paikkakunnilla on huonot. Pitkät välimatkat asettavat jo nykyisillään vaatimuksia mm. asuntola- ja vapaa-ajan­toiminnan järjestämiselle ja kehittämiselle.

Me allekirjoittaneet edellytämme, että lappilaisia kohdellaan ammatillisen koulutuksen saatavuudessa tasapuolisesti muun Suomen nuoriin nähden.

Allekirjoitukset:

Rovaniemi 26.1.2016

Lapin liitto

Markus Lohi

Lapin Kauppakamari

Timo Rautajoki

Pirkka Salo

Lapin Yrittäjät